lauantai 6. marraskuuta 2010
Marraskuu, kuoleman kuu
Aamulla taivaanrantaan kohoaa tumma pumpulipilvi. Taivaankannen harmaa pilkkumi on koristettu kultaisella reunalla. Haudoilla palavat kynttilät. Seppeleet kiertyvät suruun. Pyhäinmiestenpäivä ja vainajien. Valkoinen lumi. Anteeksianto. Rakkaus uskoo kaiken, mitä se osaa toivoa.
torstai 4. marraskuuta 2010
Marraskuu, kuoleman kuu
Kaivinkone ulisee rinnetyömaalla. Se on kasvua, jota ei synny, kun aurinko maalaa mäntyjen rungot punaisiksi ja julistaa uuden päivän. Mitä se muka kannattaa? To bring you sunshine. Kiitos Harding Gunnar Virta. Kissa kasvattaa hiirtä kellarin loukossa ja perunat haisevat perunoilta. Se on maailman paras tuoksu. Siitä pitäisi tehdä hajuvettä. Lotossa oli kaksi oikein eikä yhtään lisänumeroa.
Marraskuu, kuoleman kuu
Meillä vieraili viime yönä vanha nainen, jolla oli jalassa vihreät sukat ja vasemmassa sukassa isovarpaan kohdalla reikä. Nainen saapui kolmen palvelijansa kanssa. Miehet kantoivat painavia laukkuja. Ensimmäisenä tullut oikaisi sohvalle ja nukahti heti. Kaksi muuta jäi kynnykselle seisomaan. Vanha nainen heristi nyrkkiään ja sanoi: Herää perkele!
Marraskuu, kuoleman kuu
Minä haluaisin vanhentua vähentymättä. Ei meikkejä, ei tukanlaittoa eikä koreita vaatteita. Tahtoisin olla karsitulla tavalla kaunis. Haluaisin, että henki minussa veisi voiton materiasta. Haluan tulla vanhaksi. Ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä täydemmin ja leppymättömämmin haluan tulla omaksi itsekseni.
Marraskuu, kuoleman kuu
Söin tänään aamiaiseksi kolme appelsiinin siementä.
Puin ylleni surullisimman puseroni.
Ikkunan takana koivussa on enää muutama keltainen lehti.
Metsä on muuttunut vihreäksi jälleen.
Talitiainen koputtaa ikkunaan pakkasten tuloa.
Vanhukset haisevat unohdukselle, sanoi lapsi.
Puin ylleni surullisimman puseroni.
Ikkunan takana koivussa on enää muutama keltainen lehti.
Metsä on muuttunut vihreäksi jälleen.
Talitiainen koputtaa ikkunaan pakkasten tuloa.
Vanhukset haisevat unohdukselle, sanoi lapsi.
maanantai 19. heinäkuuta 2010
Uni kaukaisin kaikista maista
Iltapäivän kolmas tunti,
kauhein kaikista:
Kun on liian myöhäistä,
aloittaa.
Kun on liian aikaista,
lopettaa.
Kun kaikki on turhaa
ja todelliset teot
karisevat unohduksen
pohjattomaan laariin.
Imperfekti on kuukausista julmin.
kauhein kaikista:
Kun on liian myöhäistä,
aloittaa.
Kun on liian aikaista,
lopettaa.
Kun kaikki on turhaa
ja todelliset teot
karisevat unohduksen
pohjattomaan laariin.
Imperfekti on kuukausista julmin.
Tammikuu
Pakkasen purema kiulukka
kurkottaa piikkisessä varressaan
kuin ikäneidon suppusuu
valmiina suudelmaan.
Kylmä tuuli viheltää
korvani juuressa:
”Älä pelkää”, se sanoo:
”Viisaus tulee Herralta,
hän antaa tiedon ja ymmärryksen.”
(Sananl. 2:6)
Mäntyjen oksat paiskovat
lumipeitteitään
pitkin pientareita.
Aurinko nauraa
kuolemaa pelkäämättä.
kurkottaa piikkisessä varressaan
kuin ikäneidon suppusuu
valmiina suudelmaan.
Kylmä tuuli viheltää
korvani juuressa:
”Älä pelkää”, se sanoo:
”Viisaus tulee Herralta,
hän antaa tiedon ja ymmärryksen.”
(Sananl. 2:6)
Mäntyjen oksat paiskovat
lumipeitteitään
pitkin pientareita.
Aurinko nauraa
kuolemaa pelkäämättä.
Näin minä kuolin
Saan pääni pinnalle,
henkeä en.
Niin se käy.
Viimeiselle matkalle
vain kevyt kantamus,
niin kevyt, ettei mitään.
henkeä en.
Niin se käy.
Viimeiselle matkalle
vain kevyt kantamus,
niin kevyt, ettei mitään.
Kusadasin taivas
Kusadasin taivas
Anatolian pölyisellä tiellä
poika taluttaa sokeaa vanhusta.
Mies tarttuu käteeni,
puhuu pitkään ja minä
ymmärrän vain hänen
hampaattoman naurunsa.
Kusadasin taivaan korkeuksissa
lintujen parvet muuttavat
muotoaan, muuttavat
etelään, muuttavat
muotoaan etelään.
Aurinko paahtaa Anatolian
pölyistä tietä. Pinjat tuoksuvat.
Koirat kisaavat isäntiä vailla.
Anatolian aurinko paahtaa
pölyistä tietä.
Kohotan katseeni korkeuksiin.
Ei mitään, ei mitään, ei mitään.
Ei mitään, ei mitään, ei mitään.
Ei mitään, ei mitään, ei mitään.
Ei kerta kaikkiaan mitään.
Kaija Olin-Arvola
21.1.2010
Anatolian pölyisellä tiellä
poika taluttaa sokeaa vanhusta.
Mies tarttuu käteeni,
puhuu pitkään ja minä
ymmärrän vain hänen
hampaattoman naurunsa.
Kusadasin taivaan korkeuksissa
lintujen parvet muuttavat
muotoaan, muuttavat
etelään, muuttavat
muotoaan etelään.
Aurinko paahtaa Anatolian
pölyistä tietä. Pinjat tuoksuvat.
Koirat kisaavat isäntiä vailla.
Anatolian aurinko paahtaa
pölyistä tietä.
Kohotan katseeni korkeuksiin.
Ei mitään, ei mitään, ei mitään.
Ei mitään, ei mitään, ei mitään.
Ei mitään, ei mitään, ei mitään.
Ei kerta kaikkiaan mitään.
Kaija Olin-Arvola
21.1.2010
maanantai 12. heinäkuuta 2010
tiistai 22. kesäkuuta 2010
Mittumaaria!
Näin minä mietin jo pakkasten aikaan,
ennen kevättä kerran,
on kohta jo suvi ja juhannus,
on juhla ja mittumaari.
Jo lakkaavat linnut laulamasta
ja metsä hiljenee.
Jo lakkaa käki kukkumasta
ja yöt pimenee.
Nyt muuta en toivo,
kuin kerran vain
sananjalka kukkisi mulle,
niin tiedon kaikkein kauneimmasta,
minä voisin kertoa sulle.
ennen kevättä kerran,
on kohta jo suvi ja juhannus,
on juhla ja mittumaari.
Jo lakkaavat linnut laulamasta
ja metsä hiljenee.
Jo lakkaa käki kukkumasta
ja yöt pimenee.
Nyt muuta en toivo,
kuin kerran vain
sananjalka kukkisi mulle,
niin tiedon kaikkein kauneimmasta,
minä voisin kertoa sulle.
perjantai 28. toukokuuta 2010
maanantai 3. toukokuuta 2010
maanantai 26. huhtikuuta 2010
perjantai 2. huhtikuuta 2010
keskiviikko 17. maaliskuuta 2010
Säälimättömyydestä
Kuolemantuomiomaailma
on säälimätön
eikä sen ulkopuolella
ole pelastusta.
Mummuni musta kirkkosilkki
laatikossa niin hauras,
että henkäyksestä hapertuu.
Kaikkien ihmisten kyynelet
ovat yhtä suolaisia.
on säälimätön
eikä sen ulkopuolella
ole pelastusta.
Mummuni musta kirkkosilkki
laatikossa niin hauras,
että henkäyksestä hapertuu.
Kaikkien ihmisten kyynelet
ovat yhtä suolaisia.
Elettävä on
Silkkiuikku syöttää poikaselleen
höyheniä, etteivät
kalojen ruodot raapisi sen mahaa.
Elettävä on,
kun kerran henkiin jäi
höyheniä, etteivät
kalojen ruodot raapisi sen mahaa.
Elettävä on,
kun kerran henkiin jäi
Ikuisuudesta
Ei mikään ole ikuista,
paitsi ikuisuus.
”Die Vögelein schweigen im Walde.
Warte nur, balde
Ruhest du auch.”
paitsi ikuisuus.
”Die Vögelein schweigen im Walde.
Warte nur, balde
Ruhest du auch.”
Kärsivällisyydestä
Ei edes kuolemansairas
usko kuolevansa huomenna.
Kuolemiseen tarvitaan
pyhimyksen kärsivällisyys.
usko kuolevansa huomenna.
Kuolemiseen tarvitaan
pyhimyksen kärsivällisyys.
Ensimmäinen opetus
Lumitähdet kintaallani
huudan riemusta kirkuen:
Tulkaa kaikki katsomaan,
kuinka kaunista!
Opettaja vetää tukasta
ja käskee olemaan hiljaa.
huudan riemusta kirkuen:
Tulkaa kaikki katsomaan,
kuinka kaunista!
Opettaja vetää tukasta
ja käskee olemaan hiljaa.
Kolmas opetus
Jos tunnet kellon, varo,
ettei opettaja
ota sitä sinulta pois.
Paras luottaa vain
omaan sisäiseen kelloonsa.
Sinä tiedät itse
paljonko kello on.
Che ora è!
ettei opettaja
ota sitä sinulta pois.
Paras luottaa vain
omaan sisäiseen kelloonsa.
Sinä tiedät itse
paljonko kello on.
Che ora è!
Rohkeudesta
Rohkeutta tarvitaan elämiseen,
irti päästämiseen,
jyrkänteeltä hyppäämiseen.
Ei kuolemaan.
Ei kuolemaan.
irti päästämiseen,
jyrkänteeltä hyppäämiseen.
Ei kuolemaan.
Ei kuolemaan.
Elämän tarkoitus IV
Elämällä ei ole tarkoitusta.
_______________________________________________________
Uusin kokelmani Hetken olen mieli löytyy täältä.
_______________________________________________________
Uusin kokelmani Hetken olen mieli löytyy täältä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)