lauantai 6. marraskuuta 2010

Marraskuu, kuoleman kuu

Aamulla taivaanrantaan kohoaa tumma pumpulipilvi. Taivaankannen harmaa pilkkumi on koristettu kultaisella reunalla. Haudoilla palavat kynttilät. Seppeleet kiertyvät suruun. Pyhäinmiestenpäivä ja vainajien. Valkoinen lumi. Anteeksianto. Rakkaus uskoo kaiken, mitä se osaa toivoa.

torstai 4. marraskuuta 2010

Marraskuu, kuoleman kuu

Kaivinkone ulisee rinnetyömaalla. Se on kasvua, jota ei synny, kun aurinko maalaa mäntyjen rungot punaisiksi ja julistaa uuden päivän. Mitä se muka kannattaa? To bring you sunshine. Kiitos Harding Gunnar Virta. Kissa kasvattaa hiirtä kellarin loukossa ja perunat haisevat perunoilta. Se on maailman paras tuoksu. Siitä pitäisi tehdä hajuvettä. Lotossa oli kaksi oikein eikä yhtään lisänumeroa.

Marraskuu, kuoleman kuu

Meillä vieraili viime yönä vanha nainen, jolla oli jalassa vihreät sukat ja vasemmassa sukassa isovarpaan kohdalla reikä. Nainen saapui kolmen palvelijansa kanssa. Miehet kantoivat painavia laukkuja. Ensimmäisenä tullut oikaisi sohvalle ja nukahti heti. Kaksi muuta jäi kynnykselle seisomaan. Vanha nainen heristi nyrkkiään ja sanoi: Herää perkele!

Marraskuu, kuoleman kuu

Minä haluaisin vanhentua vähentymättä. Ei meikkejä, ei tukanlaittoa eikä koreita vaatteita. Tahtoisin olla karsitulla tavalla kaunis. Haluaisin, että henki minussa veisi voiton materiasta. Haluan tulla vanhaksi. Ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä täydemmin ja leppymättömämmin haluan tulla omaksi itsekseni.

Marraskuu, kuoleman kuu

Söin tänään aamiaiseksi kolme appelsiinin siementä.
Puin ylleni surullisimman puseroni.
Ikkunan takana koivussa on enää muutama keltainen lehti.
Metsä on muuttunut vihreäksi jälleen.
Talitiainen koputtaa ikkunaan pakkasten tuloa.

Vanhukset haisevat unohdukselle, sanoi lapsi.

maanantai 19. heinäkuuta 2010

Minä olen enemmistö.

Minä en pelkää katsoa
tiikeriä silmiin,
koska tiedän:
tiikeri on minä on tiikeri.
Olemme samaa olemusta
ja meillä on tahto.

Minä olen alku ja loppu.

Uni kaukaisin kaikista maista

Iltapäivän kolmas tunti,
kauhein kaikista:
Kun on liian myöhäistä,
aloittaa.
Kun on liian aikaista,
lopettaa.

Kun kaikki on turhaa
ja todelliset teot
karisevat unohduksen
pohjattomaan laariin.

Imperfekti on kuukausista julmin.

Tammikuu

Pakkasen purema kiulukka
kurkottaa piikkisessä varressaan
kuin ikäneidon suppusuu
valmiina suudelmaan.

Kylmä tuuli viheltää
korvani juuressa:
”Älä pelkää”, se sanoo:
”Viisaus tulee Herralta,
hän antaa tiedon ja ymmärryksen.”
(Sananl. 2:6)

Mäntyjen oksat paiskovat
lumipeitteitään
pitkin pientareita.

Aurinko nauraa
kuolemaa pelkäämättä.

Näin minä kuolin

Saan pääni pinnalle,
henkeä en.

Niin se käy.

Viimeiselle matkalle
vain kevyt kantamus,
niin kevyt, ettei mitään.

Kusadasin taivas

Kusadasin taivas

Anatolian pölyisellä tiellä
poika taluttaa sokeaa vanhusta.
Mies tarttuu käteeni,
puhuu pitkään ja minä
ymmärrän vain hänen
hampaattoman naurunsa.

Kusadasin taivaan korkeuksissa
lintujen parvet muuttavat
muotoaan, muuttavat
etelään, muuttavat
muotoaan etelään.

Aurinko paahtaa Anatolian
pölyistä tietä. Pinjat tuoksuvat.
Koirat kisaavat isäntiä vailla.
Anatolian aurinko paahtaa
pölyistä tietä.

Kohotan katseeni korkeuksiin.

Ei mitään, ei mitään, ei mitään.
Ei mitään, ei mitään, ei mitään.
Ei mitään, ei mitään, ei mitään.
Ei kerta kaikkiaan mitään.

Kaija Olin-Arvola
21.1.2010

maanantai 12. heinäkuuta 2010

Kaikkien ihmisten kyynelet ovat yhtä suolaisia.
Tuska ja kärsimys kaikilla sama.
Vaikka varmaankin, näin luulen,
rikkailla tuskaa on enemmän
ja se on pienesti jalompaa.
Vain se merkitsee, mitä itse olet itsellesi.

tiistai 22. kesäkuuta 2010

Mittumaaria!

Näin minä mietin jo pakkasten aikaan,
ennen kevättä kerran,
on kohta jo suvi ja juhannus,
on juhla ja mittumaari.

Jo lakkaavat linnut laulamasta
ja metsä hiljenee.
Jo lakkaa käki kukkumasta
ja yöt pimenee.

Nyt muuta en toivo,
kuin kerran vain
sananjalka kukkisi mulle,
niin tiedon kaikkein kauneimmasta,
minä voisin kertoa sulle.

perjantai 28. toukokuuta 2010

Kuolema kuittaa kaiken.

maanantai 3. toukokuuta 2010

Totuus piilee television takana.

maanantai 26. huhtikuuta 2010

Yöllä minä pelkään
pimeässä lähestyvän
auton ääntä,
vaikka tiedän,
se on sanomalehden
jakaja ja uutisen tuoja:
Kuu paistaa heleästi.
Kuolema kulkee kepeästi.

maanantai 12. huhtikuuta 2010

Parempi olla kiltti kuin stressata ja olla ilkeä.

lauantai 3. huhtikuuta 2010

Hereillä pitää pysyä, vaikka kuinka nukuttaisi.
Pelkäävät kansalaiset ovat tottelevaisia.

perjantai 2. huhtikuuta 2010

Minun ystävieni ystävät ovat minunkin ystäviäni.
Mitä vähemmän tabuja, sitä vähemmän sairautta.
Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän tarvitsen uutisia.

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Säälimättömyydestä

Kuolemantuomiomaailma
on säälimätön
eikä sen ulkopuolella
ole pelastusta.

Mummuni musta kirkkosilkki
laatikossa niin hauras,
että henkäyksestä hapertuu.

Kaikkien ihmisten kyynelet
ovat yhtä suolaisia.

Elettävä on

Silkkiuikku syöttää poikaselleen
höyheniä, etteivät
kalojen ruodot raapisi sen mahaa.

Elettävä on,
kun kerran henkiin jäi

Suuri kysymys

Miksi rakastaisin elämää,
kun se selvästi
yrittää tappaa minut.

Epikurokselta

Ei kuolema kosketa meitä:
Kun me olemme,
ei ole kuolemaa.
Kun kuolema on,
ei ole meitä.

Ikuisuudesta

Ei mikään ole ikuista,
paitsi ikuisuus.

”Die Vögelein schweigen im Walde.
Warte nur, balde
Ruhest du auch.”

Kärsivällisyydestä

Ei edes kuolemansairas
usko kuolevansa huomenna.

Kuolemiseen tarvitaan
pyhimyksen kärsivällisyys.

Ensimmäinen opetus

Lumitähdet kintaallani
huudan riemusta kirkuen:
Tulkaa kaikki katsomaan,
kuinka kaunista!

Opettaja vetää tukasta
ja käskee olemaan hiljaa.

Toinen opetus

Jospa et laulaisi.
Jospa et nauraisi.

Kolmas opetus

Jos tunnet kellon, varo,
ettei opettaja
ota sitä sinulta pois.

Paras luottaa vain
omaan sisäiseen kelloonsa.

Sinä tiedät itse
paljonko kello on.

Che ora è!

Neljäs opetus

Sillä lailla se menee
niin kuin on tiedetty,
vaikka ei välttämättä
kaikkea.

Rohkeudesta

Rohkeutta tarvitaan elämiseen,
irti päästämiseen,
jyrkänteeltä hyppäämiseen.

Ei kuolemaan.
Ei kuolemaan.

Tästä hetkestä

Tämä hetki vain tässä
ja hetken paino.
Mieli rakensi taakan,
jota ei ole.

Huomisesta

En minä kuolemaa pelkää.
Pelkään sitä hetkeä,
kun mitään
ei voi enää siirtää
huomiseen.

Elämän tarkoitus I

Elämän tarkoitus on
kuolemaa pelkäämättömän
naurun oppiminen.

Elämän tarkoitus II

Elämän tarkoitus on elämä.

Elämän tarkoitus III

Elämän tarkoitus on kuolema.

Elämän tarkoitus IV

Elämällä ei ole tarkoitusta.







_______________________________________________________

Uusin kokelmani Hetken olen mieli löytyy täältä.